Lapin Kulta
| Lapin Kulta | |
|---|---|
 Lapin Kullan logo |
|
 |
|
| Tyyppi | olut |
| Oluttyyppi | lager |
| Valmistaja | Hartwall |
| Alkuperä | Tornio |
| Valmistus aloitettu | 1963 |
Lapin Kulta on suomalainen Hartwallin valmistama olutmerkki. Olutta on perinteisesti valmistettu Torniossa, mutta tuotanto siirrettiin kokonaan Lahteen, kun Tornion panimo suljettiin 31. elokuuta 2010.[1][2] Lapin Kullan vaaleat lager-tyyppiset III- ja IVA-versiot kuuluvat Suomen ostetuimpien olutmerkkien joukkoon. Suurimmat kilpailijat ovat Sinebrychoffin Karhu ja Koff sekä Olvin Olvi ja Sandels. Myös Hartwallin toinen suuri olutmerkki Karjala kuuluu suurimpien suomalaisten oluiden joukkoon.[3] Lapin Kullan raaka-aineet ovat vesi, ohramallas ja humala.[4]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Panimon perustaminen Tornioon
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joukko torniolaisia kauppiaita ja liikemiehiä perusti 22. marraskuuta 1873 Tornionjoen rannalle Tornion kaupungin alueelle Suensaareen Torneå Bryggeri Aktiebolagetin. Kolme vuotta synnyinsanojen lausumisesta ilmestyivät ensimmäiset olut- ja portteripullot. Panimon omistaja ja nimi vaihtuivat taajaan, ensimmäisen kerran jo vuonna 1880, jolloin siitä tuli Tornion Portteri- ja Oluttehdas. Johtajaksi tuli tällöin G. A. Nordberg. Toiminta laajeni niin, että Ouluun tehtiin oma pullottamo ja vuonna 1894 tehtaan valmistusohjelmaan tulivat virvoitusjuomat.
Weikko Gellin panimon johtajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1899 panimon toimitusjohtaja sai työtoverikseen 23-vuotiaan Weikko Gellinin. Hänen ansiostaan panimo saatiin vakaaseen kasvuun. Taloutta kohennettiin myös oluen ja virvoitusjuomien hintoja nostamalla, luottokauppaa vähennettiin ja Oulun yksikkö lakkautettiin. Gellin kohosi nopeasti panimon isännöitsijäksi ja vuonna 1910 sen toimitusjohtajaksi. Kieltolain kumoamisen jälkeen vuonna 1933 yhtiö osti Autin höyrypanimon Rovaniemeltä, joka tuhoutui kuitenkin Lapin sodassa lokakuussa 1944. Rovaniemen yksikkö oli nimeltään Lapin Olut Oy.
Sotien jälkeinen aika – Tornion Olut Oy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Weikko Gellinin jälkeen vuonna 1946 yhtiön toimitusjohtajaksi nousi varatuomari Frederik Stormbom. Hän keskittyi yhdessä vaimonsa Irma Stormbomin kanssa panimon tuotannon laajentamiseen ja nykyaikaistamiseen. Irma Stormbom oli Weikko Gellinin tyttärenä tehnyt pienestä pitäen töitä panimossa. Häntä oli opiskellut panimomestariksi Saksassa. Kun sota oli ohi, yhtiössä harkittiin oluen valmistuksen siirtämistä Rovaniemelle. Se kuitenkin kariutui siihen, että Rovaniemen uusi asemakaava ei sallinut tehdastontin laajennusta. Tehdas rakennettiin Rovaniemellä entiselle tontille uudelleen. Yrityksellä oli sodan jälkeen myös Kemissä Kemin Virvoke Oy, joka valmisti virvoitusjuomien lisäksi jäätelöä.
Tornion tehtaalla uudistukset seurasivat toinen toistaan. Panimon nimikin muutettiin Tornion Olut Oy:ksi vuonna 1958. Oluen valmistus keskitettiin Tornioon; Rovaniemellä oli virvoitusjuomien valmistusta. Pullotuskapasiteettia nostettiin kaiken aikaa. Vuoden 1960 laajennukset toivat ajanmukaiset varastointi- ja pullotushallit. 1960-luvun alussa yhtiö myi virvoitusjuomia noin kuusi miljoonaa litraa, mikä nosti yhtiön maan panimoiden vertailussa viidennelle sijalle. Työntekijöitä oli tällöin noin sata.
Lapin Kulta -olut syntyy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uusi tuote Lapin Kulta -olut ja sen tunturipurojen raikas imago luotiin 1960-luvun alussa. Panimossa uuden oluen nimen ideointi annettiin mainosmies Eugen Ulveksen tehtäväksi. Alussa nimellä ei ollut vaikutusta vain Lapissa myytävän oluen menekkiin. Vuosi 1963 oli käännekohta, kun toimitusjohtaja Irma Stormbom lähetti Lapin Kulta A -oluen Brysselin kansainväliseen olutkilpailuun. Olut saavutti siellä kultamitalin, mikä päätettiin hyödyntää heti. Kultamitalin kuva painettiin etikettiin ja Lapin Kullasta tuli Export Lapin Kulta. Yhtiön tuotanto oli vuonna 1963 noin 1,2 miljoonaa litraa.
Ensimmäinen iskulause kuului: ”Lapin vedellä askeleen edellä”. Ensimmäiset mainokset ilmestyivät vuonna 1963 Helsingin Sanomiin: ”Tunturipurojen raikkautta – Vantaan varsille”. Ilmoituksesta jouduttiin poistamaan kaksi viimeistä sanaa etelässä nousseen hälyn vuoksi. Myynnin vauhdittamiseksi lähetettiin suoramainontana Lappi-aiheinen postikortti kaikille Helsingissä asuville, jotka olivat käyneet Lapissa vuoden 1964 kesällä tai syksyllä. Postikortissa kerrottiin, että Lapin Kultaa sai Helsingistä, Helsingin maalaiskunnasta ja Espoosta. Vajaassa kahdessa kuukaudessa Lapin Kulta nousi neljänneksi olutmerkiksi Helsingissä. Seuraavana vuonna eli 1965 Lapin Kulta Oy käynnisti viennin Ruotsiin.
Yhtiö jatkoi laajentumistaan 1960-luvulla. Tuotantolaitosten neljäs laajennusvaihe oli harjakorkeudessa kesällä 1968. Vuoden 1969 keskiolutlaki paransi yhtiön tulosta yhä enemmän. Tuotanto nousi nopeasti lähes kaksinkertaiseksi yltäen vuonna 1969 jo kahdeksaan miljoonaan litraan. Tornion panimo työllisti tuossa vaiheessa 140 henkeä. Vuonna 1968 aloitettiin yhteistyö Hartwall Oy:n kanssa. Tällöin Torniossa alettiin valmistaa lisenssillä Jaffa-virvoitusjuomia.
Lapin Kulta -yritys syntyy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1969 panimosta tehtiin Lapin Kulta Oy. Ennen tätä muutosta yritys joutui ostamaan vuonna 1924 perustetun ja valtion omistukseen joutuneen Lapin Kulta -nimisen kullankaivuuyrityksen. Yhtiöjärjestyksissä lukikin pitkään, että yhtiön toimialaan kuuluvat juomien valmistus ja kaivannaisteollisuus. Samana vuonna rovaniemeläinen Lapin Olut Oy fuusioitiin yhtiöön. Yhtiön tuotanto oli tässä vaiheessa 10 miljoonaa litraa.
Pari vuotta sen jälkeen vuonna 1970 yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja Irma Stormbom jäi eläkkeelle siirtyen johtokunnan puheenjohtajaksi. Samalla lähes 60 vuotta Gellinin–Stormbomin suvun hallussa ollut toimitusjohtajuus siirtyi Leo ”Kixi” Laaksoselle. Vuonna 1974 Irma Stormbom sai teollisuusneuvoksen arvon ensimmäisenä naisena Lapin läänissä.
Yhtiö vietti vuonna 1973 satavuotisjuhlia, joihin kunniavieraana osallistui muun muassa presidentti Urho Kekkonen. Hänelle tarjottiin silloin yhtiön juhlaolutta, jota maisteltuaan presidentti totesi kutsuvieraita huvittaen ”hyvästi selvä päivä”. Tässä vaiheessa yhtiön tuotanto oli 20 miljoonaa litraa – kaksi kolmannesta olutta ja loput virvoitusjuomia. Olutta markkinoitiin tällöin koko Suomeen, mutta virvoitusjuomia Lapin ja Oulun lääneissä. Lapin Kulta -oluen rinnalle luotiin uusi olutmerkki ”Julma Ölkky”, joka vedettiin kuitenkin muutaman vuoden jälkeen markkinoilta. Sen jälkeen yritys keskittyi pelkästään päämerkkiin eli Lapin Kultaan. Työntekijöiden määrä oli tällöin sesongista riippuen 250–350.
Yhtiön tuotannon kasvu oli koko 1970-luvun voimakasta. Myynti kasvoi 12–13 prosentin vuosivauhtia, kun yleensä panimoalan myynti kasvoi 2–3 prosenttia. Uuden keittämön rakentaminen panimoon oli merkittävä investointi.
Hartwallista Lapin Kullan omistaja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapin Kulta onnistui ajoittamaan laajennus- ja uudistushankkeensa kasvun mukaan ja toimimaan korkealla käyttöasteella. Yhteistyö Hartwall Oy:n kanssa auttoi myynnin levityksessä koko maahan. Ulkopuoliset yllättyivätkin, kun keväällä 1980 uutisoitiin näyttävästi pitkäaikaisten omistajien luopumisesta Lapin Kulta -panimon omistajina. Stormbom-suku teollisuusneuvos Irma Stormbomin johdolla luopui panimoyrityksen omistuksesta. Lapin Kulta säilyi kaupassa itsenäisenä yhtiönä. Yhtiön henkilökunta siirtyi uuden omistajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Tässä vaiheessa Lapin Kulta -panimo valmisti olutta 32 miljoonaa litraa. Lapin Kullan markkinaosuus Suomen olutmarkkinoilla oli tällöin noin 10 prosenttia ja virvoitusjuomien noin kaksi prosenttia.
Keväällä 1981 Tornion panimo siirtyi osaksi Hartwallia, ja sen nimi muutettiin Oy Hartwall Lapin Kulta Oy:ksi. Lapin Kulta jäi markkinointiyhtiöksi. Lapin Kulta -oluen menekki kasvoi edelleen niin, että markkinaosuus Suomen olutmarkkinoista kasvoi 1980-luvun lopulla lähes 30 prosenttiin. Vuosituotanto 1990-luvun alussa oli lähes 150 miljoonaa litraa eli lähes kymmenkertainen 1970-luvun alun tuotantolukuihin verrattuna. Virvoitusjuomien osuus tuotannossta putosi kaiken aikaa. Panimon johtajana 1980-luvulla toimi pitkän linjan panimomies, jo 1960-luvulla yrityksen palvelukseen tullut panimomestari Leo Andelin.
Merkittävä muutos Lapin Kulta -tuotteessa oli sen muuttuminen entistä enemmän vientituotteeksi. Vienti Ruotsiin käynnistyi vuonna 1986. Seuraavalla vuosikymmenellä kohteena oli Englanti. Sen jälkeen vientikohteita olivat Tanska, Japani ja Baltian maat. Lapin Kullan myynti kasvoi edelleen huimasti eli yli 20 prosenttia vuosittain. Laajennuksia tuotantolaitokseen tehtiin kaiken aikaa. Tällöin uusittiin muun muassa pullottamo. Työntekijämäärä pysyi kuitenkin samana eli 200–300 henkeä johtuen kasvaneesta automaatiosta.
Vuonna 1994 Lapin Kulta toi markkinoille uuden tuotteen, light-oluen, jonka sanottiin olevan ”suurin uutinen sitten keskioluen”. Vuosi 1998 oli Lapin Kullan historiassa erikoinen – Lapin Kullan menekki laski ensi kerran yrityksen historiassa. Markkinaosuus säilyi kuitenkin Suomen olutmarkkinoista 34 prosentissa. Tornion panimon johtoon tuli tässä vaiheessa Lauri Multanen.
Omistajuus kansainvälistyy ja panimon sulkeminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2002 alussa brittiläinen suurpanimno Scottish & Newcastle hankki Hartwallin omistukseensa. Yrityksen johdosta kuitenkin vakuutettiin, että tuotanto Torniossa jatkuisi, koska ei olisi mitään päällekkäisyyksiä. Tuotantokapasiteetti oli noin 100 miljoonaa litraa vuodessa. Siitä meni noin viidennes vientiin. Merkkinä panimon kehityksestä vielä siinä vaiheessa voi pitää vuoden 2003 aikana tehtyjä investointeja valmistusprosessiin. Muutosta huonompiin aikoihin ennakoi vuonna 2005 tehdyt henkilöstövähennykset. Silloin työntekijämäärä väheni viidelläkymmenellä, kun osa pullotuksesta siirrettiin Lahteen.
Hartwallin suomalaiset panimot siirtyivät vuonna 2008 hollantilaisen Heinekenin omistukseen. Kiristyneen kilpailun vuoksi uusi omistaja katsoi tarpeelliseksi keskittää oluttuotantoa Suomessa. Sen seurauksena 8. lokakuuta 2009 uusi omistaja ilmoitti oluenvalmistuksen loppumisesta Torniosta, ja Lapin Kulta -oluen valmistuksen siirtämisestä yrityksen Lahden tuotantoyksikköön. Perusteina tuotannon lakkautukselle kerrottiin kiristynyt kilpailu ja lisääntynyt tuonti. Viime vaiheessa tuotantoyksikössä oli vajaa 100 työntekijää.
Oluen tuotanto Torniossa loppui elokuun alussa 2010, ja tehdaslaitos suljettiin kuun lopussa. Sulkemishetkellä olutta oli tuotettu Torniossa Lapin Kullan panimossa vuodesta 1873 alkaen eli kaikkiaan 137 vuotta.
Tuotteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lapin Kulta I (2,7 %)
- Lapin Kulta IVA (5,2 %)
- Lapin Kulta Pure Luomulager (4,5 %)
- Lapin Kulta 0,0 % Arctic Malt Vaalea (alkoholiton olut)
- Lapin Kulta 0,0 % Arctic Malt Tumma (alkoholiton olut)
Markkinoilta poistuneet tuotteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lapin Kulta Strong (8,0 %)
- Lapin Kulta Ice
- Lapin Kulta Arctic Malt Dark Lager (4,6 %)
- Lapin Kulta Arctic Malt Pils (4,6 %)
- Lapin Kulta Jouluolut (kausituote)
- Lapin Kulta Tuisku (luomu, kausituote)
- Lapin Kulta III (4,5 %)[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lapin Kullan tehdas hiljeni Torniossa Yle Uutiset. 31.8.2010. Viitattu 3.11.2015.
- ↑ Lapin Kultaa tölkkiin Lahdessa elokuussa Yle Uutiset. 14.4.2010. Viitattu 4.11.2015.
- ↑ Myydyimmät tuotemerkit – panimotuotteet 2010 (PDF) 12.1.2011. Alko. Arkistoitu 15.11.2011. Viitattu 3.11.2015.
- ↑ Lapin Kulta Premium Lager Lapinkulta.fi. Hartwall. Viitattu 3.11.2015.[vanhentunut linkki]
- ↑ Perinteisen Lapin Kulta III -oluen valmistus lopetetaan Ilta Sanomat. 24.2.2020. Viitattu 24.2.2020.